Kaijonharjun luontoalueet säilytettävä
Kaijonharju on kaupungille tärkeä, asukasluvultaan suuri alue, erityinen kaupunkikeskus yliopistoineen ja suuri työpaikka-alue. Rikkaassa luontoympäristössä korostuvat Kuivas- ja Pyykösjärvet.
Alueesta päätettiin Linnanmaan yliopiston myötä jo 70-luvulla tehdä toinen kaupunkikeskus. Mahdollisuuksia on jätetty käyttämättä. Ikävää on ollut Kuivasjärven hidas ja vähäinen kunnostaminen. Valumien estoa esitti jo 60-luvulla Haukiputaan kylän kuntaliitoksen yhteydessä perustettu pienkiinteistöyhdistys.
Suuralueen kehittämisajatuksia on toki ollut pitkään, mutta toteuttamiset ovat jäänet. Eurooppalaiseen arkkitehtikilpailuun perustuva kaavarunkokin vuodelta 2019 jäi kesken, tai hukkui viime vuosien keskusteluun yliopiston siirrosta.
Kaupungin kehittämisessä puhutaan ylen määrin keskustan pöhinästä. Moni on jo nähnyt Kontinkankaankin osana keskustaa. Uuden keskustavisionkin luonnoksessa Raksila on jo keskustaa. Mutta ei Tuira, vaikka keskustan jokisuistoon kaavailtiin takavuosina kaupunkipuistoakin.
Meneillään on kerrostalojen kaavoituksia Kaijonharjun keskustan ja niin sanotun lähimmäiskorttelin osalta. Mutta miksi kerrostaloja kaavaillaan myös järven rannan Nyyrikinpuistoon, väärällä Tapionrannan nimelläkin? Noin viiden hehtaarin puisto on ainutlaatuisen herkkä, koska se on ollut yli 50 vuotta piikkilangoinkin asukkailta eristettynä.
Keskustan kaavoituksen aloitteet tulivat Keskolta ja Arinalta. Kerrostalo-/marketkaavan on nähty vähentävän lähipalveluja.
Oululla on nyt mahdollisuus saada uskomaton luonto- ja virkistysaluepainotteinen kaupunkipuisto järvi-Oulusta merelle sakka. Voisimme puhua myös järvi-Oulun yliopistosta. Puiston kaava kannattaa imagonkin takia hylätä, ja jättää alue kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Nyyrikinpuistoon riittää hallittu rantapolku ja mahdollinen pieni veistospuisto. Tarvitaan kunnollista asukkaiden toiveiden ja esitysten kuulemista.
Nyyrikinpuistolla on luontoyhteys yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, edelleen koko Kuivasojan alueelle Rajakylään, Pateniemeen ja merelle saakka. Luontoyhteys jatkuu myös Kaijonlahden, Laholaisojan ja Pyykösjärven alueille. Voisimme virallistaa kaupunkipuistoon nämä merkittävät alueet. Saisimme ainutlaatuisen, monipuolisen luonto-, lintu- ja vesistörikkaan kaupunkipuistovyöhykkeen.
Asioita pitäisi nähdä laajemmin kuin rajatussa asemakaavassa ja konsulttiyritysten selvityksissä. Tarvitaan vakuuttavampaa kaupunkiympäristön suunnittelua kuin vaikuttavan Nyyrikinpuiston muuttaminen keskikaupungin oloiseksi kerrostaloympäristöksi.
Järviympäristön pitkällä kokemuksella,
Kalervo Ukkola
