Järkevällä kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la ja Linnanmaan uuden runkokaavan toteutuksella voidaan rakentaa kes­kus­ta–­Lin­nan­maan akselia

Kalervo Ukkolan kirjoitus on julkaistu myös Kalevassa 14.2.2020


Miten kehitetään Linnanmaan kampusta ja keskustaa? Olisiko kampus tarpeeksi ”lähellä”, jos sinne pääsisi lähijunalla kuten Helsingistä Otaniemeen?


Pitäisikö kampuksen olla ammattikorkeakoulun tulon jälkeenkin Aalto-yliopistoa vieläkin monitieteisempi? Ovatko yliopiston rahoitusvajetta lisänneet ennen 70-luvun öljykriisiä huonosti rakennettujen Linnanmaan vanhan osan ja OYSin kulut?


Linnanmaa on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen. Kaupunki varasi Syynimaan 1980-luvulla yliopiston työntekijöille ja opiskelijoille. Yliopiston ja teknologiakylän väkeä on pitkään hakeutunut koko järvi-Oulun, Kaijonharju–Kuivasjärvi–Pyykösjärvi-alueelle.


Tulevaisuudessa kampuksen ja teknologiakylän lähialuetta ovat lähijunaliikenteen – ja sen edellyttämän kaksoisraiteen – toteutuessa Ii–Haukipudas–Kaakkuri–Kempele–Liminka–Muhos ja laajempikin työssäkäyntialue Haaparanta–Kemi–Oulu–Ylivieska ja Raahe.


Kampus on kaupungin keskeinen vetovoimatekijä. Moniteisyyden tärkeyttä ja vetovoimaa kuvaa hyvin vuoden professorin Anssi Paasin (Kaleva 31.1.) tieteenalarajojen ylittäminen.

Paasi pitää maantieteen laveutta sen vahvuutena. Mukana on luonnontieteitä, biotieteitä, ympäristön, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimusta.


17 vuoden työelämäkysymysten, työtieteen yliopisto-opetukseni aikoihin tukeuduimme kollegojen kanssa psykologiaan, sosiologiaan, talouteen, tekniikkaan, historiaan, juridiikkaan, työterveyteen ja turvallisuuteen. Laajempia kokonaisuuksia opiskeli poikkitieteellisesti kiinnostuneita opiskelijoita kaikista tiedekunnista. Valtaosa kuitenkin suoritti kapea-alaisemmin tutkintojen ns. pakollisia peruskursseja.


Tekniikan ja digitalisaationkin kehitystyössä onnistutaan, kun ymmärretään käyttäjien tarpeita. Ne avautuvat ihmis- ja yhteiskuntatieteiden avulla.


Tuotantotalouskaan ei ole valmistuksen kvartaalitaloutta vaan tekniikan ohella kansantalouden, yhteiskunnan, kansalaisten tarpeiden ja ympäristön tilan monipuolista ymmärrystä. Eri puolilla maailmaa suoritetaan tutkinto monen tiedekunnan ohjelmista.

”Linnanmaasta kehittyy uima- ja tekojäähallien myötä liikuntakampus. Työpaikat, terveys- ja lähipalvelut tekevät siitä hyvinvointikampuksen. Tavoitellaan toimivaa, elävää, monipuolista ja vetovoimaista tiedekampusta.”

Yliopiston ja koko kampuksen tarjonta ratkaisee sen vetovoiman eikä ”… kampuksen sijainti juurikaan vaikuttaisi Oulun yliopiston valintaan hakuvaiheessa”, totesi taannoin ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eetu Leinonen.


Oulu on jo kongressikaupunki, koska yliopisto Linnanmaalla tarjoaa myös siihen puitteet, laajempana kuin Kontinkangas ja sinänsä toimiva teatteritalon ja Pakkalan salin kokonaisuus.

Ohjaavatko yliopistoyhteisön ulkopuoliset, Oulua tuntemattomat hallituksen jäsenet ajatuksia keskustaan muuttamisesta? Sen ei pidä myöskään tapahtua liian monen yksiötornitalon perässä kulkemisena. Järkevällä kaupunkisuunnittelulla ja Linnanmaan uuden runkokaavan toteutuksella voidaan rakentaa keskusta–Linnanmaan akselia.


Linnanmaasta kehittyy uima- ja tekojäähallien myötä liikuntakampus. Työpaikat, terveys- ja lähipalvelut tekevät siitä hyvinvointikampuksen. Tavoitellaan toimivaa, elävää, monipuolista ja vetovoimaista tiedekampusta.

Kalervo Ukkola on kaupunginvaltuutettu ja entinen yliopiston opettaja.