Suomi-radasta ja tunnin junasta selkokielellä

Kalervo Ukkolan kirjoitus julkaistu myös Kalevassa 25.2.2020

Harvoin on suorapuheinen mielipide vaativaan hankkeeseen niin hyvä kuin Tapio Yli-Koverolla jo otsikossa ”Torpataan tunnin juna Tampereelle” (Kaleva 20.2.). Hän tarjosi selkeitä eväitä meneillään olevaan ainutkertaiseen, tulevan 12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun.

Kaavailtu luotisuora uusi junalinja Helsinki-Tampere lyhentäisi matka-aikaa vain 15 minuuttia, ja ”umpimetsään rakennettuna” ”maksaisi miljardeja” ja ”valmistuisi aikaisintaan 20 vuoden kuluttua”. Tampere-Helsinki väli on jo nyt yli puolelta pituudeltaan 4-6 raiteinen.

Suuri pullonkaula ei ole edes Turun radan liittymän takia n. 40 km väli Toijala-Tampere. Ei siis panna kaikkea kansallista ratarahaa uuteen ”umpimetsä” vaihtoehtoon.

Miljardeja ei tarvitse uhrata vähemmän liikennöityyn Helsinki-Turku rataankaan vaan pidetään ”järki kädessä” kuten Yli-Kovero esittää ja rakennettaan ensin Espoo-Salo oikorata.

Keskitytään Suomen päärataan, Ylivieska-Oulu kaksoisrataan. Saisimme vuosittain kymmenet tuhannet rekat Oritkarin käyttämättömästä terminaalista raiteille. Hoidetaan päärata sähköistyksineen kuntoon Haaparantaan ja samalla Keski-Eurooppaan saakka.

Toimitaan kuten Ruotsi jo 20 vuotta sitten. Siellä tehtiin ajoissa suunnitelmat Perämerenkaarelle. Yhteisen Eu:n ydinverkkomme rakentamiseen Ruotsi sai miljardeja suoraa Eu-rahoitusta. Sitä on saatu liikenneratkaisuihin kymmenen kertaa enemmän kuin ’nukkuva’ Suomi.

Suomen liikennepolitiikassa tehtiin pitkään liikaa siltarumpupolitiikkaa. Ylimitoitetut Jäämeren yhteydetkin ovat käytännössä jättäneet miljardiensa takia varjoonsa toimivan pääradan saamisen. Nyt näyttävät pohjoisten maakuntien ja kaupunkien pääratatavoitteet olevan yhteisiä ja kunnossa.

Ajassamme tivataan aiheellisesti yrityksiltä ja muilta toimijoilta yhteiskuntavastuuta. Sitä osoittaisi Suomelta valtiona pohjoisen pääradan kehittäminen, ilmastovaikutuksineen.