Ei ulkoistamisille – palveluja tuottavat työntekijät tuntevat parhaiten asiakkaiden tarpeet

Kalervo Ukkola

Julkaistu Kalevassa 04.10.2020 05:30

Miten hoituu kasvatustyö, koulujen ja päiväkotien arki mahdollisten ulkoistamisen jälkeen? Opettajat vastaavat tietenkin paljosta. Uusi sihteeriyritys huolehtisi monentyyppisten koulujen hallinnollisista järjestelyistä ja erilaisista yhteydenpitotehtävistä koteihin ja oppilaisiin. Ateriapalveluyritys pyrkisi hoitamaan nopeasti jakelunsa ja laskuttamisen koronan kaltaisista poikkeustilanteista ja eritysruokavalioista.

Kolmas yritys, neljäs organisaatio vastaisi puhtaanapidosta. Sen valvonnassa ei olisi roolia henkilökunnalla tai ulkoistetuilla koulusihteereillä.

”1900-luvulla oli vuosikymmeniä käytössä fordismi, töiden ositus, kellokallen mittauksineen. Nyt ositetaan ulkoistuksilla toimintoja eri yrityksille ja organisaatioille.”

Olen kuullut kahden vuoden valituksista siivousyrityksestä, ennen kuin tilapalvelut perui sopimuksen. Yritys ”tehosti” tuloksen tekoaan myös käyttämällä työssä maahanmuuttajia ilman kunnon opastusta ja huonoin välinein. Irtisanomisen jälkeen tarvittiin siistimisessä jopa viisinkertainen lattioiden pesu.

Kaupungin oma – viides organisaatio – hoitaa kilpailuttamiset ja valvonnan. Sopimuksen tekohetken hinta on keskiössä ja vakuutellaan laadunvalvonnasta. Tarjouksia tehdään halpojen henkilöstökulujen pohjalta. Sopimukset eivät ole niin kattavia, etteivätkö pienetkin muutokset toiminnassa tai puitteissa johda lisälaskutuksiin.

Entisenä työelämätutkijana ja yliopiston opettajana pidän monelle yritykselle ulkoistettua toimintaa alihankkijoineen organisaatio-fordismina. 1900-luvulla oli vuosikymmeniä käytössä fordismi, töiden ositus, kellokallen mittauksineen. Nyt ositetaan ulkoistuksilla toimintoja eri yrityksille ja organisaatioille. Saamme kokemuksia isojen, byrokraattisten julkisten ja yritysorganisaatioiden ”ei kuulu meille” -vastauksista, vastuun kierrättämisestä.

Tutkimuksin on osoitettu, että palveluja tuottavat työntekijät tuntevat parhaiten asiakkaiden tarpeet ja että ymmärrys hiipuu ylempänä organisaatioissa.

Pidin Kalevan (30.9.) kyselyssä veroprosentin nostoa järkevänä ja korostin toiminnan laajamittaista kehittämistä, ”perlacon-ulkoistusten sijaan”. Kehittäminen tarkoittaa toiminnan monipuolista yhteistä hallintaa, johon kukin tuo oman osaamisensa. Sitä ei tue pirstoutunut toiminta ja organisaatio. Tehtyäni joskus kaupungin toiminnasta pientä tutkimusta totesin, että luottamus ja jatkuva vuorovaikutus ovat tärkeämpiä kuin pelkät määräaikaiskokoukset. Tarvitsemme yhteiskuntavastuuta.

Kalervo Ukkola
entinen yliopisto-opettaja
valtuutettu (vas.)
Oulu