Kehittyvä kampuskaupunki, monialainen ja vetovoimainen yliopisto

Järvi-Oulun Vasemmiston mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 13.8.2020.



Miksi yliopiston hallitus on nostanut sijainnin yliopiston tulevaisuustekijäksi? Kertaluokkaa oleellisempaa tulevaisuudelle on tieteellisen tutkimuksen monialaisuus, korkea kansainvälinen ja kansallinen taso sekä niistä kumpuava opetus, unohtamatta korona-ajan vaatimia etäopetusvalmiuksia? Miten syvenee yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö?

Julkisten varojen käyttö siirtoon ei edusta yhteiskuntavastuuta.

Yliopiston sijainti ”Oululle merkittävänä matkailunähtävyytenä” ei ratkaise keskustan vetovoimaa, kuten yliopiston hallituksen puheenjohtaja on erikoisessa omassa mielipiteessään (Kaleva 10.5.) esittänyt. Yliopiston nykyinen sijainti on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen myönteisesti koko Oulun yhdyskuntarakenteeseen.



Linnanmaa Oulun keskeisenä työ- ja opiskelupaikkana on kehittänyt lähiasumista Tuirassa, Laanilassa, Pyykösjärvellä (Iskossa, Puolivälinkankaalla), Välivainiolla, Toppilassa, Koskelassa, Kaijonrannassa, Kaijonharjussa, Kuivasjärvellä, Kuivasrannassa, Aaltokankaalla, Ritaharjussa, Pollönkankaalla, Jylkynkankaalla, Rajakylässä, Pateniemessä … koko laajalla Järvi-Oulun alueella. Näillä alueilla opiskelijan on huomattavasti halvempaa asua ja elää kuin keskustassa tulee ikinä olemaan, mikä on pienituloiselle, velkaantumaan pakotetulle nuorelle ratkaisevan tärkeä seikka.



Uusimmalla, jo esitetyllä kaavoituksella ympäristöltään entisestään kehittyvän ”Järvi-Oulun yliopiston vetovoimaa lisätään tutkimuksen ja opetuksen avulla” (K. Ukkola 30.4.).  Uudet sijaintikaavailut peittävät ”yliopiston ydinasiat” on todennut mm. Kari Sallamaa ja lukuisat muut. Innovaatiot joita kansainvälisesti innovaatiokeskuksia konsultoinut Martti Lauronen kuuluttaa maailmanluokan toiminnan tavoittelemiseksi (Kaleva, haastattelu 5.6.) etenevät Linnanmaalla tutkimuksen ja yritysten avulla, eivät opiskelijoiden kulutusmahdollisuuksilla keskustassa.



Julkisten varojen käyttö siirtoon ei edusta yhteiskuntavastuuta, kuten ovat kommenteissa todenneet sadat Pro Linnamaan adressin yli 5000 allekirjoittaneesta. Onkin kysyttävä, haluaako yliopiston johto tehdä tyhjäksi jo 70-luvulta tavoitellun Oulun toisen keskustan, Linnanmaan nykyisen 20 000 opiskelijan, 3 600 työntekijän kampusalueen sekä yli 10 000 työpaikan suuralueen ja tasapainoisen kaupunkirakenteen kehittämisen.



Järvi-Oulun Vasemmisto ry:n puolesta
entiset ja nykyiset opiskelijat
Tapani Sillanpää (pj), Tuomas Kuusniemi (opiskelija), Heidi Hietalahti (opiskelija), Mari Vauhkonen (opiskelija) ja Kalervo Ukkola (ent. yliopiston opettaja, valtuutettu)